Menin yöllä neljän aikaan nukkumaan tai lähempänä puolta viittä. Huh, vähän valvotti kun jäin tutkailemaan teatteriesityksiä eri kaupungeista. Olin katsomassa
Parhaissakin perheissä esitystä Jyväskylässä. Mutta se vain oli koskettava! :,) Kuvaus hetkestä pääpainotteisena äidin näkökulma ja äidin ajatukset, lapsuus, nuoruus ja se hetki siinä. Kaikki osat sopivat yhteen todella hyvin. Miten kadonneen sielunkiven voi löytää uudelleen, ja miten menneisyyden voi kertoa mitenkään eteen päin, nuoremmalle sukupolvelle. Mietin, että mitä sanaa tärkeämpi sana on miksi? Miksi jokin tekee niin tai näin eikä mitä tai miten. Kaikkeen löytyy syy
miksi niin. Miinusta tuli vain itselleni, en muistanut ottaa nenäliinaa mukaan ja koska en osaa crybabymaista yhden kyyneleen taktiikkaa, jouduin pidättämään kyyneleitäni, eikä ripsivärikään olisi ollut vedenkestävää.
Tänään nousin ylös puoli yksitoista, tai siinä main. Kuulin koputusta, mutta en ollu varmakuuluiko se mun ovelta vai naapurista (se ei olisi uutta, siis tolla aina joku hakkaa jotakin seinään). Kohta soi ovikello, menin yöpaita ja aamutakki päällä avaamaan ja siinä seisoo joku, joka kyselee jotakuta. En osannut auttaa, en edes tiedä asuuko sellainen tässä talossa. Että näinkin hyvin tunnen edes oman kerrokseni väen. Toivottavasti kaveri löysi etsimänsä. Vaikutti jotenkn kiireiseltäkin tuo tyyppi.
Tenttiinkin pitäisi lukea ja kämppä siivota. Äääh, ehkä aloitan siivouksesta -niin ja postista pitää hakea Elloksen paketti ^^
|
Tämä kuva MyWay messuilta tänä vuonna. |
|