Onpas ihanaa kun työrytmi vainoaa lomallakin, ja herään joka aamu kuuden maissa kääntämään kylkeä. Tänä aamuna nousin ylös jo puoli kahdeksan, avasin television ja join kahvin. Joten miksi vielä tähän aikaan, kello 9:02, silmäluomet painuis mieluummin kiinni kuin olisivat auki. Eihän tästä tule yhtään mitään ensi viikolla. Mähän nukahdan automaattisesti heti töissä...
Lumo on muuten vielä hereillä, se on aamuvirkku, nukkuu ensin tosi pitkään iltaisin ja sitten valvoo puoleenpäivään. Nyt se nakertaa ihanaa herkkutuuttia ihan innoissaan. Päästin sen eilen kipittämään vapaana rajatussa tilassa. Heh, tosi vapaana kun vahdin kuin haukka sen jokaista vipeltämistä. Sillä oli pakkomielteenä kipittää koko ajan samaan pieneen rakoon, jonka sain tukittua sanomalehdellä ettei pikkuinen pääse sängyn alle kirjahyllyn takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti