keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Kappas!


Minkähän takia tätä ei ole tullut päivitettyä.
Noh, melkein vuoden aikana on tapahtunut sitä ja tätä, mutta unelmointia tai elämistä en ole unohtanut.
Päinvastoin, on vain olemassa asioita, joita ei pysty kirjoittamaan tai joita ei osaa mainita itsellekään.
Hamsteri, Lumo, kuoli pari viikkoa sitten vanhuuteen. Oli se melkein 2.5 vuotias papparainen.

Muutin Jyväskylään syksyn alussa, koulupaikka siirtyi Jyväskylään, ja ulkona sataa vettä!
Appropå, ihan oikeesti tuolla tulee vettä, minä kun ajattelin käveleväni kauniissa syysilmassa tervehtimään tuttavaani.
On vesisadekin kaunista, inspiroivaa suorastaan. Se miten pisarat ovat osuneet lasitetun parvekkeen lasiin näyttää helmiltä.
Voisin sanoa rakastuneeni elämään. Siihen kokonaisuuteen, mikä minulla on käsissäni. Harrastukset, ystävät ja muut ihmiset ympärilläni, kämppä, koulupaikka, kynttilän valo ja kyl te tiedätte. Ne asiat, jotka tekevät ihmisen onnelliseksi.
Enkä ainoastaan rakasta noita asioita, vaan myös vastoinkäymisiä, haasteita, juttuja, joissa pystyn kehittämään itseäni ja oppimaan itsestäni. Niiden myötä osaa arvostaa enemmän onnellisuutta tuovia asioita.

Elämä ei ole mustavalkoista, vaikka kuinka niin yrittäisikin joskus ajatella.


sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Yksityiskohtia



Muistitaulu ;)




Huomatkaa juoru, se on hieman kärsinyt talven tullen..

Tällaista täällä tällä hetkellä :)

lauantai 10. joulukuuta 2011

Pyörävarasto

Kun suoriutuu tavarakaupasta kotiin lumipyryssä kahden ison tyynyn, lattiamopin, kassin sekä pyörän kanssa tuntee itsensä hetken mestariksi. Hivuttautuminen pyörävarastoon tämän satsin kanssa tuntuu myös taistelun voittamiselta. Pikkuhiljaa olen oppinut saamaan itseni, pyörän ja kauppakassit pyörävarastoon niin, että toinen käsi pitää ovea auki ja toinen taluttaa pyörää. Ai teen sen vaikeesti vai?
Ei kai :D tapansa kullakin =)

Parhaissakin perheissä

Menin yöllä neljän aikaan nukkumaan tai lähempänä puolta viittä. Huh, vähän valvotti kun jäin tutkailemaan teatteriesityksiä eri kaupungeista. Olin katsomassa Parhaissakin perheissä esitystä Jyväskylässä. Mutta se vain oli koskettava! :,) Kuvaus hetkestä pääpainotteisena äidin näkökulma ja äidin ajatukset, lapsuus, nuoruus ja se hetki siinä. Kaikki osat sopivat yhteen todella hyvin. Miten kadonneen sielunkiven voi löytää uudelleen, ja miten menneisyyden voi kertoa mitenkään eteen päin, nuoremmalle sukupolvelle. Mietin, että mitä sanaa tärkeämpi sana on miksi? Miksi jokin tekee niin tai näin eikä mitä tai miten. Kaikkeen löytyy syy miksi niin. Miinusta tuli vain itselleni, en muistanut ottaa nenäliinaa mukaan ja koska en osaa crybabymaista yhden kyyneleen taktiikkaa, jouduin pidättämään kyyneleitäni, eikä ripsivärikään olisi ollut vedenkestävää.

Tänään nousin ylös puoli yksitoista, tai siinä main. Kuulin koputusta, mutta en ollu varmakuuluiko se mun ovelta vai naapurista (se ei olisi uutta, siis tolla aina joku hakkaa jotakin seinään). Kohta soi ovikello, menin yöpaita ja aamutakki päällä avaamaan ja siinä seisoo joku, joka kyselee jotakuta. En osannut auttaa, en edes tiedä asuuko sellainen tässä talossa. Että näinkin hyvin tunnen edes oman kerrokseni väen. Toivottavasti kaveri löysi etsimänsä. Vaikutti jotenkn kiireiseltäkin tuo tyyppi.
Tenttiinkin pitäisi lukea ja kämppä siivota. Äääh, ehkä aloitan siivouksesta -niin ja postista pitää hakea Elloksen paketti ^^


Tämä kuva MyWay messuilta tänä vuonna.

perjantai 9. joulukuuta 2011

Elämänlaatua parantaisivat



Mietin pieniä juttuja, jotka voisivat olla helpompia tai parantaisivat elämänlaatua:

-Pyörävarastoon meneminen pyörän ja kauppakassien kanssa
Yhtenä syksyiltana kuvasin
-Tiskaaminen sitä mukan kun tiskejä tulee (oma tiskari?)
- Lisätilan luominen sormia napsauttamalla
- Verhotanko ikkunassa listan takana
- Kunnolla tiivistetty ikkuna
- Enkelikellokynttilöiden hitaampi palamisaika
- Greyn anatomian  varma jatkuminen
- Oma "koruateljee"
- Jääkaapin sijoittaminen keittiöön (eikä eteiseen)
- Hyllyt seinälle

JA mitähän muuta :D



Tiedän, että pitäisi olla jo nukkumassa, mutta en halua tuhlata nyt hyvää päivitysaikaa siihen. Varsinkin, kun huomenna pitää olla vasta illalla kaupungissa katsomassa Parhaissakin perheissä teatteriesitys.
Puhuin joku aika sitten lapsen ruumiillisesta kurittamisesta, eiks nii?
Tänään puhuttiiin siitä koulusta. Ihan vaan näin muuten :D

Mitäs kuuluu siis nyt joulukuuhun mulle ja Lumolle?
Ensi viikolla lähden Frankfurtiin! Ystävältä sain viestin, että hotellilla on tavaroiden säilytys, niin ei travits elaukkuja raahata 21. päivä mukana, kun hotellista pitää olla ulkona 14:00 ja lento lähtee Suomeen takaisin vasta 00:00.

tiistai 29. marraskuuta 2011

Aatelma unelmista ja onnesta

 
Jos sinulla on ruokaa jääkaapissa, vaatteet ylläsi, katto pääsi päällä ja paikka, missä nukkua, olet rikkaampi kuin 75% maapallon ihmisistä.

Jos sinulla on rahaa pankkitilillä ja kukkarossa, sekämuutama ylimääräinen kolikko lippaassa, kuulut maailmanväestön 8% rikkaan joukkoon.

Jos heräsit tänä aamuna terveempänä kuin sairaampana, olet onnekkaampi kuin ne miljoona ihmistä, jotka eivät selviä täs
tä viikosta hengissä.

Jos et koskaan ole kokenut pelkoa sota-alueella, vankilan yksinäisyyttä, kidutuksen kamaluutta tai nähnyt nälkää, olet saanut enemmän kuin 500 miljoonaa muuta ihmistä maailmassa.

Jos voit mennä kirkkoon tai hengelliseen kokoukseen ilman pelkoa häirinnästä, pidätyksestä tai kuolemasta, olet onnekkaampi kuin kolme miljardia muuta ihmistä.

Jos luet tämän viestin, olet saanut yltäkylläisesti, sillä kaksi miljardia ihmistä maailmassa ei osaa lukea.
 (Kuvittele tähän väliin Olavi Uusivirran On niin helppoo olla onnellinen taustalle soimaan)
Tämä ym teksti liikkuu taas facebookissa ja sain idean kirjoittaa omia ajatuksia teidänkin iloksi ylös.

Rikkautta on ja ei ole, olen onnellinen ja joskus en ole, olen ihminen ja olen sitä koko ajan.
Yltäkylläisessä onnellisuudessa kylpeminen vain sokaistaisi silmät. Sen jälkeen ei näe mitään, ei ymmärrä sitä, miten muilla on kurjaa tai ankeaa. On surua ja tuskaa, mutta itse vain elää omassa maailmassaan pilvenpiirtäjän katolla ja ei edes näe asfaltintasolle, kuinka ihmiset valittavat ja itkevät.
Jokainen voi seistä oman pilvenpiirtäjänsä katolla, jos vain osaa sanoa olevansa onnellinen. Ei tarvitse olla rikas, tai täysin terve, jos olet selvinnyt ja välttynyt kuolemalta, usko voi olla heikko tai lukutaito puutteellinen, voit silti olla onnellinen, ihan täydellä sydämellä. Mammona vain tekee pahaa, jos sitä ei osaa hyödyntää oikein ja tiputella seteleitä katolta alas. 
Elämästä pitää osata nauttia sellaisena kuin se on, eihän meillä muuten olisi unelmia toimia tai saada mitään. Kun unelmat toteutuvat saa palapeli uuden palan ja jos siihen ei pian rakenna lisää reunojen ulkopuolella täyttyvät kaikki unelmatnpalapelinpalat ja mitä sitten tapahtuu? Mitä tapahtuu palapelille, mikä kootaan valmiiksi? Se joko ripustetaan seinälle tai puretaan takaisin laatikkoon ja laitetaan pölyttymään kaappiin. Jää vain tyhjyys, seinällä oleva taulu muistuttaa siitä, että joskus on saavutettu jotakin. Unelmat muuttuvat toteutuessaan muistoiksi, hyviksi ja ehkä pahoiksikin.

jeps.
Nyt tämä syvällinen ajattelija siirtyy lukemaan tenttiin, josta on unelmana saada hyväkin arvosana :)

Jättäkääs kommenttia, jos heräsi ajatuksia.



sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kasvatusta

Kello on kohta aamuyön puolella, mutta mulla vain vilistää kasvatukselliset asiat päässä. Ensi viikon luentotenttiin olen tänään lukenut ja googlaillut asioita, aiheena on kansalaistoiminta sen synty ja historia, Frankfurtin lentokentän kaupat, nuorisolaki, ihana vaatekauppa, nuorten oleilu siellä ja täällä, uusi kamera, nuorisotyön alkutekijät, Toisenlaisten frendien kolmen jakson katsominen putkeen, ja mitähän muuta :D
Mutta joo, luotan että osaan ainakin pääpiirteittäin.... Tiedän ainakin mikä on OKM ja Nuora! Ja Allianssi ja nuorisolain 8§, Viideskin pykälä on ehkä jo jäänyt mieleen ja samoin 7§
kuva: Weheartit.com

Mietin tässä tänään, että kumpi on julmempaa lapsen kannalta: Fyysinen kurittaminen (tukistus ja luunapit yms.) vai päihdeongelmaisen vanhemman lapsena oleminen?
Molemmilla on tutkittuja seurauksia mutta molemmat antavat ristiriitaista tutkimustietoa.
Teillä mielipiteitä asiaan?


Kuva: Weheartit.com

Sitten pohdiskelin äsken kansainvälisyyttä kouluissa. Mielestäni opetussuunnitelmiin voisi lisätä suoraan oppiaineeksi KV:n.
Kansainvälisyyttä ei voi olla liikaa, ja meitä ihmisiä on niin moneen junaan, ettei erilaisia ihmisiä voi tavata liikaa. Se toisi vamasti myös suvaitsevaisuuttakin mukanaan, jos suomalaiset lapset saisivat tuntumaa eri puolilta maailmaa olevista ihmisistä ja mahdollisesti saisivat innostusta kielten opiskeluun ja uusia ystäviä muualtakin kuin Suomesta.

Tällaisia yöllisiä mietteitä :D


perjantai 25. marraskuuta 2011

Kellosta loppuu aika

Viikonloppuna oli Maata Näkyvissä festarit, oli iiihanaa <3 Skillet oli loistava, The Road heitti hienon setin ja kls. ei koskaan jätä tätä tyttöä kylmäksi. Kynäkin sauhusi festien jälkeen pari päivää kun pää suolti ajatuksia ja runoja.
Tällä viikolla ei ole jaksanu ja kerinny tehä mitään isompia juttuja. Pitänyt siivotta, mutta koulujutut on vieny tuhottoman paljon aikaa. Eilen olin luokkakaverin luona kylässä ja tänään meen joulunavajaisiin :P

sitten kutsuukin tenttiin lukeminen....

tiistai 22. marraskuuta 2011

plää

Väääy!

Aikaa on mennyt ja kaikkea tapahtunut koulun osalta. Mut nyt en kyllä paljon kerkiä kirjoittamaankaan, ilmoitan vain, etten ole unohtanut tätä :)
Yritän tänään tai huomenna päivittää enemmänä  tänne.

Erittäin hyvää tätä viikkoa :)